Käännetäänpä Salonius-Pasternakin fiktiivinen skenaario toisin päin:
Jännitys Keski-Euroopassa kasvaa ja Venäjä katsoo Kaliningradin laivastotukikohdan olevan vaarassa jäädä eristyksiin. Ilman eri ilmoitusta se raivaa maayhteyden Liettuan läpi hyökäten näin Naton jäsenmaahan. Nato ilmoittaa viidennen artiklan reunaehtojen täyttyneen ja ryhtyy vastatoimiin. Suomi ei ole Naton jäsen, joten tällaista velvoittavuutta ei ole. Lissabonin sopimuksen pohjalta Suomi voi itse päättää avunantonsa luonteen, mutta valtiojohto ei edes harkitsisi vapaaehtoista aseellista yhteenottoa Venäjän kanssa vaan pyrkisi välittämään konfliktia ja rajoittamaan sen eskaloitumista pohjoiseen. Sotilasliiton jäsenyys olisi tuhon tie. Valitettavasti.
Jännitys Keski-Euroopassa kasvaa ja Venäjä katsoo Kaliningradin laivastotukikohdan olevan vaarassa jäädä eristyksiin. Ilman eri ilmoitusta se raivaa maayhteyden Liettuan läpi hyökäten näin Naton jäsenmaahan. Nato ilmoittaa viidennen artiklan reunaehtojen täyttyneen ja ryhtyy vastatoimiin. Suomi ei ole Naton jäsen, joten tällaista velvoittavuutta ei ole. Lissabonin sopimuksen pohjalta Suomi voi itse päättää avunantonsa luonteen, mutta valtiojohto ei edes harkitsisi vapaaehtoista aseellista yhteenottoa Venäjän kanssa vaan pyrkisi välittämään konfliktia ja rajoittamaan sen eskaloitumista pohjoiseen. Sotilasliiton jäsenyys olisi tuhon tie. Valitettavasti.
Tutkija Salonius-Pasternak: Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde